Siirry sisältöön
Asuntohallinto

Mikä muuttuu

Sähköinen tiedoksianto vaatii yksilöllistä sopimista

Tavallinen kirje riittää useimpiin ilmoituksiin. Sähköpostin tai tekstiviestin käyttö edellyttää, että siitä on sovittu erikseen – ja sopimatta jättämisen seuraus on eri kuin usein luullaan.

Kirje riittää useimpiin ilmoituksiin

AHVL 13 §:n mukaan vuokrasuhteen ilmoitukset saa antaa tiedoksi postitse kirjeellä vastaanottajan tavallisesti käyttämään postiosoitteeseen. Kirjattua kirjettä ei vaadita, eikä kirjepostin käyttö edellytä mitään erillistä sopimista.

Tähän ryhmään kuuluvat vuokrasuhteen tavanomaiset ilmoitukset, muun muassa:

  • Vuokrankorotusilmoitus. Uusissa sopimuksissa korotuksesta on 1.10.2026 alkaen ilmoitettava kirjallisesti erikseen; vanhoissa sovelletaan aiempaa säännöstä. Lue lisää vuokrankorotuksesta.
  • Vakuuden pidättämisilmoitus. AHVL 8 §:n mukainen ilmoitus vuokralaiselle 14 päivän kuluessa. Lue lisää määräajasta.
  • Vuokralaisen ilmoitus huoneistossa asuvista (AHVL 17 a §) ja ilmoitus huoneiston väliaikaisesta luovuttamisesta (18 §).
  • Ilmoitus postiosoitteen tai sähköisen yhteystiedon muutoksesta. Velvollisuus koskee molempia osapuolia.

Neljä ilmoitusta on rajattu tämän ulkopuolelle. Irtisanominen, purkaminen, varoitus ja AHVL:n 77 §:n mukainen jälleenvuokralaisen ilmoitus vuokrasuhteen jatkamisesta vaativat todisteellisen tiedoksiannon, eikä tavallinen kirje riitä niihin. Lue lisää kahden kanavan vaatimuksesta.

Sähköinen viestintäkanava edellyttää yksilöllistä ja kirjallista sopimista

Sähköistä viestintäkanavaa – sähköpostia, tekstiviestiä tai esimerkiksi WhatsAppia – saa käyttää, jos siitä on yksilöllisesti ja kirjallisesti sovittu, ja viesti lähetetään siihen yhteystietoon, jonka vastaanottaja on viimeksi ilmoittanut.

Yksilöllisesti tarkoittaa, että asiasta on sovittava erikseen kussakin vuokrasuhteessa – esimerkiksi viittaus vakioehtoihin ei riitä. Kirjallisesti tarkoittaa, että sopiminen on todennettavissa jälkikäteen. Pelkkä aiempi viestintä sähköpostilla ei ole sopimus kanavasta.

Suositus: sähköposti. Laissa ei nimetä kanavia, joten valinta on sopijapuolten. Sähköpostiin voi liittää itse ilmoituksen liitteenä, viesti säilyy lähettäjän omassa kansiossa ja on tallennettavissa sellaisenaan – näyttö siitä, mitä ja milloin lähetit, jää talteen ilman erillistä työtä. Osoite ei myöskään ole sidottu yhteen laitteeseen tai liittymään. Jos valitset pikaviestimen, nimeä se sopimuksessa: nimeämätön kanava ei ole yksilöity.

Irtisanomiseen, purkamiseen ja varoitukseen tarvitaan kaksi kanavaa, ja niiden valintaan on oma suosituksensa – lue kahden kanavan vaatimuksesta.

Poikkeus vastaanottajan esteen vuoksi. Sähköistä viestintäkanavaa ei saa käyttää, jos lähettäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että vastaanottaja on ikääntymisen, vamman tai näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt käyttämästä kanavaa. Sopimus sähköisestä viestintäkanavasta ei siis tarkoita, että sitä voitaisiin käyttää aivan kaikissa tilanteissa.

Ilman sopimusta kyse on näyttöriskistä, ei kiellosta

Laissa ei kielletä sähköpostin lähettämistä, vaikka siitä ei olisikaan sovittu. Säännöksessä määritellään kaksi asiaa: milloin lähettäjä on täyttänyt tiedoksiantovelvollisuutensa ja milloin syntyy olettama tiedoksisaannista.

Ilman yksilöllistä ja kirjallista sopimusta lähettäjä jää molempien ulkopuolelle. Viesti on voitu lähettää, mutta jos perille menosta tulee riitaa, näyttötaakka on lähettäjällä eikä mikään olettama auta. Ero kieltoon on se, että tiedoksianto voi silti tulla näytetyksi – esimerkiksi jos vuokralainen vastaa vuokranantajan lähettämään viestiin. Riski on kuitenkin kokonaan lähettäjällä.

Riskistä pääsee eroon sopimalla sähköisen viestintäkanavan käytöstä nimenomaisesti. Silloin tiedoksianto on tehty asianmukaisesti jo lähettämällä, eikä vastaanottajan vastausta tarvita – ja tiedoksisaannista syntyy kolmen päivän olettama. Täydennä vuokrasopimus.

Yhdessä ryhmässä kielto on kuitenkin todellinen: irtisanomisessa, purkamisessa, 77 §:n ilmoituksessa ja varoituksessa sopimusehto muusta tiedoksiantotavasta on mitätön.

Milloin viesti katsotaan saaduksi

Lähettäjä on täyttänyt velvollisuutensa, jos hän on toimittanut tiedoksiannon sallitulla tavalla eikä kirje palaudu tai sähköisen viestin lähettämisen yhteydessä ole ilmeistä, ettei vastaanottaja saanut sitä. Tiedoksisaannin ajankohdalle on kaksi olettamaa:

  • Kirje: seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje annettiin postin kuljetettavaksi.
  • Sovittu sähköinen viestintäkanava: kolmantena päivänä lähettämisestä.

Molemmat pätevät jollei muuta näytetä. Ne ovat olettamia, eivät varmoja päiviä: kumpi tahansa osapuoli voi näyttää, että viesti tuli perille aiemmin tai myöhemmin. Olettamaan perustuva päivä on siksi suunnittelupäivä, ei vahvistettu päivämäärä.

Yhteystiedon muutoksesta on ilmoitettava viipymättä

Velvollisuus koskee molempia osapuolia sekä postiosoitetta että sähköistä yhteystietoa. Tämä on käytännössä se, mikä pitää sovitun kanavan toimivana: sopimus kanavasta ei auta, jos osoite on vanhentunut eikä muutoksesta ole kerrottu.

Sovi kanavista vuokrasopimusta täydentämällä

Käytännössä yksikään ennen lakimuutosta tehty vuokrasopimus ei sisällä uuden lain mukaista sopimista. Vuokrasopimus on kuitenkin helposti täydennettävissä erillisellä liitteellä, jonka molemmat allekirjoittavat.

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 13 § (voimaan 1.10.2026)